Tuttavani jäi juuri eläkkeelle. Hänelle olisi ollut mahdollista jatkaa työelämässä vielä vuosia, mutta tuttavani valitsikin toisin. Hän myöntää eläkkeen jäävän näin melko vaatimattomaksi, mutta on silti varma tehneensä oikean valinnan.
Tiedän tämän tuttavani jo ennenkin viettäneen melko yksinkertaista elämää eikä tulojen väheneminen todennäköisesti pakota häntä paljoakaan muuttamaan elintapojaan, koska monet menotkin vastaavasti vähenevät. Oikeastaan hän on iloinen saadessaan nyt eläkeläisalennukset ja päästessään matkustelemaan huokeammalla kuin aiemmin.
En juurikaan tiedä, mitä työelämään liittyvät syyt ovat vaikuttaneet tuttavani suhteellisen varhaiseen eläköitymiseen. Voin vain arvailla, ettei hänen työuransa ole mennytkään aivan odotetulla tavalla. Mutta toisaalta kenelläpäs meistä olisi. Julkisen sektorin työntekijänä hän on joutunut elämään epävarman budjettipaineen alaisena vuodesta toiseen.
Tunnen tuttavani älykkäänä ja maailmaa sekä yhteiskuntaa oivaltavin silmin tarkkailevana henkilönä. Olenkin aivan varma, että monet työelämän ilmiöt ovat saaneet hänet tuhahtamaan kärsimättömänä. Hienotunteisesti hän on kuitenkin pitänyt usein mielipiteensä omana tietonaan, vaikka olisikin nähnyt kuinka hölmöä toimintaa ympärillään.
Eläkkeelle siirtyminen on ollut tuttavalleni varmasti todella vapauttavaa. Hän on kerrankin saanut olla oma herransa. Hän on tähän saakka ollut koko elämänsä jonkun muun ohjattavissa, on se sitten ollut vanhempi, opettaja tai esimies. Materiaalinen epävarmuus on siinä tilanteessa kuitenkin pienempi paha.
Toivon tuttavalleni antoisia eläkepäiviä ja terveyttä niistä nauttimaan! Samalla olen hänelle ehkä salaa aivan pikkuisen kateellinen.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti