Kaikenikäisten Suomi -työryhmä jätti raporttinsa eilen sosiaali- ja terveysministeri Paula Risikolle. Raportissa oli monia jo aiemmin sosiaalipoliittisessa keskustelussa olleita teemoja, mutta erityisesti se nosti esille ajatuksen monen (jopa neljän) samanaikaisen sukupolven Suomesta.
Enää ei voida ajatella, että yksi sukupolvi tuottaa kaiken materiaalisen hyvän, jonka varassa koko yhteiskunta toimii. Useampi sukupolvi osallistuu yhteiskunnan toimintaan ja tämä eri sukupolvien osallistuminen on joustavampaa kuin, mihin aikaisemmin on totuttu. Voisi sanoa, että tältä osin palataan jossain määrin vanhaan talonpoikaisyhteiskunnan perheiden sisäiseen työnjakoon.
Nuorempi sukupolvi on oikeutetusti huolissaan tuleeko se milloinkaan saamaan luvattuja eläke-etuja. On aivan selvää, että vanhempien ikäluokkien on jossain määrin joustettava eri sukupolvien yhteisen edun hyväksi. Myöhempi eläköityminen on yksi tällainen jousto. Toinen tapa on osallistuminen työhön yhteisen edun hyväksi omilla voimillaan ja taidoillaan. On aivan varmaa, että esimerkiksi vapaaehtoistyö tulee tulevaisuudessa kasvamaan. Sille on tarjottava kaikki tuki ja mahdollisuudet.
Palvelujen tuottaminen on tulevaisuudessa tehtävä joustavasti mahdolliseksi niin yksilön kuin yhteisöjenkin osalta. Erityisesti sosiaalisten palvelujen tuottaminen tulee niin vaikeaksi tehtäväksi, että kaikki mahdolliset kannusteet on otettava käyttöön. Palvelujen käyttö ja työ on yhteiskunnassa joustavasti sovitettava yhteen. Nykyisinhän ne ovat täysin erillisiä niin yksilön elämässä kuin esimerkiksi julkisessa hallinnossakin.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti